Neljäs tunti

Kertasimme aluksi miten myyttien merkitys näkyy uskonnossa ja mitä myyttejä olimme löytäneet. Sitten katsoimme uudistettua versiota  ihmisen luomisesta, jossa ensimmäinen ihminen ja Jumala on kuvattu naisina. Pohdimme miten kuvan muutos vaikutti viestin sisältöön ja voimmeko varmasti sanoa minkä sukupuolen edustaja kristinukson Jumalamme on, vai onko se vain ollut yhteiskunnallisten normien lopputulosta että Jumalasta tuli mieshahmo. Jumalaahan on raamatussa kuvailtu että hän on kuin rakastava isä lapsilleen, mutta pitääkö sitä ottaa kirjaimellisesti vai voiko Jumalaa edes laittaa mihinkään ihmismuotoon. Mutta toisaalta Jumala loi miehen omaksi kuvakseen, joka viittaisi siihen että Jumala on mies. Sekä Jeesus puhui Jumalasta omana isänään, joka varmentaisi sitä että Jumala on mies.   
                       (Tunnin muistiinpanot)

Uskonnon opillinen ulottuvuus
(katsoimme prosentuaalista tilasto siitä kuinkapaljon missäkin maissa ihmiset uskovat Jumalaan. Huomasimme että kansojen uskomisprosentteihin vaikutti se kuinka paljon kirkko ja uskonto vaikuttivat ja ohjailivat ihmisten elämää, ja kuinka paljon heidän arkielämäänsä uskonto vaikuttaa.)

• Yhteys myyttiseen ulottuvuuteen: myytit oppien taustalla
• Kokoaminen kirjalliseen muotoon vakiinnutti.

(Sitten jouduimme lähtemään tunnilta joten tein kappaleen 3 Kertaa tehtävät) 

1. Mitä asioita uskontojen tärkeimmät opit käsittelevät? 

• Uskontojen tärkeimmät opit pyrkivät vastaamaan ihmisetn perimmäisiin kysymyksiin, kuten mikä on elämän tarkoitus, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu ja minkälainen on hyvä elämä. Esimerkiksi kristinuskossa raamattu antaa vastauksen kuoleman jälkeisestä elämästä, jolloin uskova ihminen pääsee taivaaseen Jumalan luokse viettämään ikuisuuden onnellisesti paikassa jossa ei ole pahaa, ja jos ei usko Jumalaan joutuu tämä ihminen helvettiin. 

2. Vertaa toisiinsa uskontojen erilaisia 

• a) jumalakäsityksiä:
• Eri uskonnoissa uskotaan erilaisten jumalien olemassa oloon. Joissain uskonnoissa uskotaan yhden tai useampien jumalien olemassa oloon, jolloin näitä jumalkäsityksiä kutsutaan yhteisesti teismiksi. Se jakaantuu vielä kolmeen erilaiseen jumalkäsitykseen: Monoteismissa uskotaan vain yhden jumalan olemassa oloon, kuten kristinuskossa. Monolatriassa uskotaan olevan monia jumalia, mutta palvotaan vain yhtä, kuten Lähi-idän muinaiskulttuureissa. Polyteismissa Uskotaan ja palvotaan monia jumalia, kuten antiikin uskonnoissa ja Suomen muinaisuskonnoissa. 


• Deismissä uskotaan jumalan olemassa oloon ja siihen, että hän on luonut maailman, mutta ei uskota hänen vaikuttavan enää nykypäivän elämän menoon tai maailman kulkuun, eikä häneen saa minkäänlaista kontaktia.


• Monismissa uskotaan, että todellisuus on yksi erottamaton kokonaisuus, jota hallitsee yksi perusvoima. Se jakautuu kahteen alaluokkaan. Panteismissä maailma ja jumaluus ovat yksi ja sama asia. Panenteismissä uskotaan, että näkyvä maailma sisältyy jumaluuteen, joka on kuitenkin sitä laajempi todellisuus. Tätä käsitystä kannattivat romantiikan ajan filosofit, sekä nykypäivänä se kuuluu edelleenkin hindulaisuuteen.

• Ateismissa ei uskota minkäänlaisen jumalallisuuden olemassa oloon.

• Agnostisismissa uskotaan, että jumalallisuuden olemassa oloa ei voi järjellä todistaa, eikä kumota. Ei uskota että yliluonnollisia asioita voi ratkaista järjen avulla vaan sen ymmärtäminen pitää jättää uskon asiaksi. Tämä yleistyi 1800- luvulla, kun tiede alkoi kehittyä, mutta esiintyi myös jo aikaisemmin kristillisillä ajattelijoilla.

• b) Pelastuskäsityksiä: Pelastuskäsitys tarkoittaa sitä käsitystä minkälaista on elämän epätyydyttävyys, mistä se johtuu ja miten siitä voidaan pelastua. On hyvin erilaisia käsityksiä pelastumisesta, mutta usein ne liittyvät siihen, että pelastuminen tulee tämän elämän jälkeen. se johtaa mahdollisesti siihen, että maanpäälliseen elämäämme suhtaudutaan välinpitämättömästi.
• Esim. buddhalaisten pelastusopissa uskotaan, että ihmisten elämän epätyydyttävyys johtuu ihmisten tietämättömyydestä, itsekkäistä haluista ja vihamielisyydestä. pelastuminen heille on valaistumista, jolloin ymmärretään olemassaolon perimmäinen luonne ja vapaudutaan täydellisesti haluista ja vihasta. Kun taas juutalaisuudessa ja kristinuskossa pelastuksen voi saavuttaa henkilökohtaisella suhteella Jumalaan.